Opetussuunnitelman perusteet

Uskonnon kouluopetus: Oppiaineen tehtävä
Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen. Se tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä uskontojen ja katsomusten monilukutaitoa.

Opetus antaa monipuolista tietoa uskonnoista ja auttaa ymmärtämään niistä käytävää keskustelua. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä.

Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää. Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä.

Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa oppilaalle aineksia oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja demokraattisen yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi. (Opetussuunnitelman perusteet 2014)

Seurakunnassa annettavan opetuksen eli katekeesin perusteet

Katekeesi on merkinnyt kristinuskon alkuajoista asti ”kirkon pyrkimystä tehdä opetuslapsia, auttaa ihmisiä uskomaan, että Jeesus on Jumalan Poika, niin että heillä olisi elämä hänen nimessään, sekä kasvattamaan ja johdattamaan heitä tässä elämässä ja siten rakentamaan Kristuksen ruumista” (KKK 4).

Katolisen kirkon katekimus sanoo edelleen: ”Katekeesi on lasten, nuorten ja aikuisten kasvattamista uskoon, mikä sisältää erityisesti kristillisen opin opettamista … orgaanisella ja systemaattisella tavalla tarkoituksenaan kuulijoiden liittäminen kristillisen elämän täyteyteen” (KKK 5).

Hiippakunnan Opetus- ja koulutuskeskus hoitaa omalta osaltaan lasten ja nuorten opetusta, ”kasvattamista uskoon”.

Hiippakunnassa opetusvirka, ylin vastuu uskonnon opetuksesta, on piispalla. Seurakunnassa kirkkoherra vastaa siitä, että opetusta järjestetään ja kaikki halukkaat saavat sitä säännöllisesti.

Katekeesin perusteet löytyvät kirkon ohjeista, joiden mukaan laaditaan opetussuunnitelmat ja oppimateriaalit.

Yleismaailmallisia ohjeita ovat Directorium Catechisticum Generale (1997), Katolisen kirkon katekismus (1996), paavi Paavali VI:n kiertokirje Evangelii Nuntiandi (1975) ja paavi Johannes Paavali II:n katekeettiset ohjeet Catechesi Tradendae (1979).

Pohjoismaiset ohjeet ovat asiakirjassa Pohjoismaiden piispainkokouksen katekeettiset ohjeet katekeettisille keskuksille (1999).

Helsingin hiippakunnassa ovat lisäksi voimassa paikalliset ohjeet: Peruskoulun ja lukion katolisen uskonnon perusteet sekä Peruskoulun katolinen opetussuunnitelma.